Opiskelut on kestäny nyt aikalailla tasan kuukauden. Kouluhan on mulle tuttu, täältä valmistuin 2006 artesaaniksi restaurointi- ja erikoismaalaus puolelta . Jo kuukausi koulussa teki sen, että rohkenin kotonakin oikeesti ompelukoneen ääreen. Ja sen vähän mitä nyt ollaan koulussa vielä ehditty ompelukoneella istua ni arvatkaas miltä tuntuu kotikone teollisuuskoneeseen verrattuna? Meillä on tulossa teemapäivä liittyen 1880-1924 vuosien kansallisromantiikkaan ja ittelle pitää.

Viime viikolla tuli kierrettyä kirppiksiä urakalla. Tarkoituksena oli löytää lapsille luistimet. Noh, nälkä kasvoi syödessä ja niin mä sitten kiersin kaikki lempparikirppikseni. Kahteen kertaan kiersin Lakeuden Shoppiksen ja Vanhankylän Ullakon. Luistimista en kuvia ottanut mutta muista löydöistä kyllä. Nämä Ikean kulhot pisti silmään.

Joonalla on alkanut koulu ja toinen luokka ja Jessicalla taas alkaa ensi viikolla esikoulu. Hui sentään miten aika juoksee. Syksy on minulle aina erityisen tunteikasta aikaa. Kun toimme pienen esikoispoikamme kahdeksan vuotta sitten kotiin alkoi ulkona tuoksua syksylle ja seuraavat viikot lykimme ihmeissämme vaunuja lehtien peittämillä teillä.

Viikonlopun marjamatka ja uusia valokuvausapuvälineitä. Olen hankkinut muutaman uuden, valokuvausta varten tarvittavan lelun. Joten tuleva syksy menee kaiketi uutta opetellessa. Ensimmäinen uusi leluni on Reverse Ring. Reverse Ring kittiobjektiivi 55 mm. Toinen uusi jutska kuvaamisen on molempiin objektiiveihini hankitut pyöröpolarisaatiosuotimet. Kuhilas pellolle, kynttilä pöydälle.

Elämässä pitää olla saippuaa and arvonta. On televisiossa tai radiossa esitettävä jatkuva sepitteellinen sarjamuotoinen ohjelma, joka sijoittuu valmistumisaikaansa. Tarinalla ei siis ole loppua vaan juonenkäänteet johtavat yhä uusiin tapahtumiin ja muodostavat näin jatkuvan avoimen kertomuksen. Yleensä avoimia juonia kulkee samanaikaisesti monta rinnakkain.

Tavallisen tallaajan kirjoituksia, ajatuksia ja tapahtumia pohjoisessa. Se on ollu ny voimakkaana täälä meilä. Mies sen alotti ja met äitini kans seurasima sitte. Pari kuukautta jylläny, joskus on parempana. Tuntuu ettei mikhän auta, kaikkea on yritetty. Alotin vissin sinkkitablettien käytön liian myöhään ja en ainakhan huomanu, että olis vaikuttanu. Olen kattonu tämän sillon ko se tuli televisiosta, mutta eihän sitä kaikkia muista. Tämä on kyllä parasta lääkettä.